Martin Heidegger

Syntyi 26. syyskuuta 1889 Saksassa ja kuoli 26. toukokuuta 1976. Hän oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan. Martin Heidegger tutki olemiskysymystä. Heidegger on kiistelty henkilö johtuen hänen jäsenyydestään kansallissosialistisessa puolueessa ja Hitleriä tukevista lausunnoistaan, joista hän ei ilmaissut  katumusta. Martin Heidegger uskoi löytävänsä filosofialle uuden ja ihmisen eksistentiaalista rakennetta paremmin vastaavan alun, filosofian ja tieteen luonteen olisi muututtava. Termien ”filosofia” ja ”tiede” asemasta hän puhuukin omasta hankkeestaan mieluummin ”ajatteluna”.

Hän tuli vahvasti katolisesta perheestä ; isä Friedrich Heidegger toimi käsityöläisammattinsa ohella paikallisen kirkon suntiona. Katolisen kirkon tuella hän pääsi oppikouluun ja lukioon. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon vuonna 1909 Heidegger ryhtyi opiskelemaan papiksi Freiburgin yliopistossa. Teologian opinnot vaihtuivat pian filosofiaan ja luonnontieteisiin. Vuonna 1913 Heidegger suoritti tohtorin tutkinnon loogista psykologismia käsittelevällä työllä ja vuonna 1916 hän saikin dosentin arvon.

Olemiskysymystä Heidegger tutki uudelleen, kuinka oleminen on yhtä aikaa kaikkein suurinta ja se sisältää kaiken, mikä on vähäisintä.

”Oleminen on kaikkein läheisin. Mutta tämä läheisyys on ihmiselle kaikkein kaukaisinta.”

Hän erotteli olemisen tapoja muun muassa:

1. Käsillä-oleminen: Yksityisen olemisen tapa, kuten huomaamattomaksi jäävien, tuttujen käyttöesineiden oleminen.

2. Esillä-oleminen: Esineellistettyjen objektivoitujen, pysyvästi läsnä olevien objektien oleminen.

3. Maailmassa-oleminen: Inhimillinen oleminen.

”Jos täälläolo kuitenkin pyrkii toteuttamaan jotakin vaiteliaisuudessa, tai jos se aidosti epäonnistuu tässä, sen aika on toisenlaista, ja julkisesti nähtynä se on olemuksellisesti hitaampaa kuin juttelun, joka elää nopeammin” -Martin Heidegger, Oleminen ja aika

Heideggerin pääteos Oleminen ja aika ilmestyi vuonna 1927. Siitä muodostui nopeasti filosofinen sensaatio. Martin Heideggerin käyttämä kieli on vaikeasti ymmärrettävää, joka näkyy myös äskeisessä olemista käsittelevässä tekstinäytteessä.

Martin Heideggerin suhde natsismiin on aiheuttanut kiistelyä. Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen Heidegger valittiin Freiburgin yliopiston rehtoriksi ja toukokuussa 1933 hän liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen. Rehtorin virassa toimiessaan Heidegger otti toistuvasti julkisesti kantaa Hitlerin politiikan puolesta ja ajoi läpi natsien korkeakoulu-uudistusta. Natsien rotuopin ja antisemitismin hän kuitenkin sivuutti täysin. Sodan jälkeen hän etupäässä vaikeni natsismista ja sen rikoksista sekä omasta poliittisesta sitoutumisestaan, puhuen joskus häpeillen poliittisesta ”harharetkestään”; tästäkin syystä hänen suhteestaan natsismiin on käyty kiivasta keskustelua. Natsimenneisyys jäi tahraamaan hänen julkisuuskuvaansa Saksassa, hänen kansainvälinen maineensa kasvoi nopeasti erityisesti Ranskassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. 1945 sodan päätyttyä Heidegger määrättiin opetuskieltoon, koska hänet luokiteltiin natsismin myötäilijäksi.

Martin Heidegger kirjoitti pitkän uransa aikana paljon, ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosinaan hän vaikutti laajasti tekniikan filosofiaan, kielifilosofiaan ja taidefilosofiaan. Heidegger katsoi, että löytääksemme filosofialle uuden ja ihmisen eksistentiaalista rakennetta paremmin vastaavan alun, tieteen ja filosofian luonteen olisi muututtava.

Suomen tunnetuimpia Heideggerilaisia ovat olleet Yrjö Reenpää, Lauri Rauhala, Lauri Routila ja Juha Varto. He ovat kirjoittaneet tekstejä Martin Heideggeristä ja Heideggerin filosofia on vaikuttanut heidän tutkimuksiinsa.

Martin Heideggeristä löytyy dokumentti Being in the world, jonka trailerin voit katsoa tästä: https://www.youtube.com/watch?v=Jn3HcJ3vq5E.